Tavaran yksiköinti ja käsittely-yksiköt

Yksikkökuormajärjestelmän tavoitteena on useampien tavarayksiköiden yhdistäminen yhdeksi, kuljetus- ja käsittelykaluston kannalta mahdollisimman edulliseksi kokonaisuudeksi. Yksikkökuormajärjestelmä perustuu moduuliperiaatteeseen: pienemmistä yksikkökuormista voidaan muodostaa isompia kuljetusyksiköitä, jotka pyritään kuljettamaan mahdollisimman vähin käsittelykerroin ja -kustannuksin mieluiten suoraan lähettäjältä vastaanottajalle.

Yksiköt voidaan jakaa pääryhmittäin kuljetuspakkauksiksi, kuormalavoiksi ja suuryksiköiksi. Kuljetuspakkaus tarkoittaa yksittäistä pakattua tavarakollia, esimerkiksi laatikkoa tai astiaa. Kuormalavayksiköt ovat tietynkokoiselle alustalle muodostettuja tavaraeriä ja suuryksiköt pienemmistä yksiköistä muodostettuja koneellisesti käsiteltäviä tavarakokonaisuuksia. Kuljetusmuotokohtaiset kuljetusyksiköiden muodon, tilavuuden tai massan rajoitukset estävät isompien yksiköiden käytön kuljetusmuodosta toiseen, mikä on johtanut erikoisyksiköiden kehittymiseen.

Ykiskkökuormajärjestelmän edut

Yksikkökuormajärjestelmällä saavutettuja etuja ovat:

  • mahdollisuus mitoittaa kuljetuskalusto standardin mukaiseksi
  • kuljetusten nopeuttaminen tehokkaamman ja nopeamman kuormauksen ja purkauksen sekä käsittelykertojen vähenemisen vuoksi
  • kuljetuskaluston käytön tehostuminen terminaaliaikojen lyhentyessä
  • työajan vähenemisestä seuraava palkkakustannusten aleneminen
  • säästöt pakkauksissa ja tavaravahingoissa
  • välivarastointikustannusten aleneminen ja yksikkökuorma-alennusten saaminen rahdituksessa
  • mahdollisuus varastojen mekanisointiin ja automatisointiin.

Yksikköjärjestelmän kulut

Koska yksiköinnin päämääränä on kuljetuskaluston kapasiteetin mahdollisimman tehokas hyväksikäyttö, järjestelmän edut korostuvat kuljetusmatkan kasvaessa saavutettavina kustannussäästöinä. Etuja ei kuitenkaan saavuteta ilman taloudellista panostusta, vaan yksikköjärjestelmä aiheuttaa kuluja:

  • investointikustannuksina kuljetusyksiköihin
  • investointikustannuksina erityisesti suurien yksikkökuormien käsittelylaitteisiin
  • kuljetusyksiköiden itsensä aiheuttamana kuljetuskaluston hyötytilavuuden tai kantavuuden alenemisena
  • yksikkökuormiin soveltuvien pakkausten ja materiaalien suunnitteluna
  • tyhjien yksiköiden paluukuljetuksista ja varastoinnista.

Tavaran käsittelyn taloudellisuus paranee yleensä käytettäessä tuotepakkausta suurempia yksiköitä. Kappaletavaran ja pieninä erinä kuljetettavien jauheiden ja nesteiden käsittelyyn tarkoitettuja yksiköitä ovat kuljetuslaatikot, kuormalavat, rullakot ja pienoiskontit. Käsittely-yksiköitä voidaan muodostaa myös ilman erillisiä alustoja muotoilemalla ja sitomalla kuljetettavat tuotteet kuormauslaitteiden käsittelyyn soveltuviksi nipuiksi.

Kuljetuslaatikot

Kuljetuslaatikko on jatkuvaan kiertoon tarkoitettu laatikko, johon tuotteet voidaan sijoittaa joko kokonaan ilman pakkauksia tai vain kevyesti pakattuina. Laatikot on yleensä tarkoitettu sekä kannettaviksi että kuormalavoille pinottaviksi. Niitä käytetään tyypillisesti tuoreiden elintarvikkeiden jakelussa sekä kokoonpanoteollisuuden pienosien ja tarvikkeiden kuljetuksissa ja säilytyksessä.

Kuormalavat

Kuormalava on kappaletavaran kuljetukseen ja varastointiin soveltuva lava, joka tekee mahdolliseksi lavalle pakatun tavaran käsittelyn trukilla tai haarukkavaunulla kaikissa käsittelyvaiheissa. Kuormalava on nykyaikaisen jakelujärjestelmän kulmakivi, joka helpottaa ja nopeuttaa suurtenkin tavaramäärien käsittelyä. Lavat ovat kaksitie- tai nelitielavoja sen mukaan, kuinka monelta suunnalta niitä voidaan käsitellä.

Yleisesti käytettyjä standardoituja kuormalavoja ovat ISO-lava ja Suomessa käytettävä FIN-lava, jotka ovat kooltaan 1000 mm x 1200 mm, sekä EUR-lava, jonka koko on 800 mm x 1200 mm. Alakohtaisesti käytetään myös muita mittoja. Puinen vaihtolava on toistaiseksi edullisin vaihtoehto verrattuna kertakäyttölavoihin.

Tehokas kuormalavojen käyttö edellyttää lavojen vaihtojärjestelmää, jossa tavara toimitettaessa luovutetaan lavoineen ja toimittaja saa tilalle vastaavan määrän tyhjiä vastaavan tasoisia lavoja. Suomessa lavanvaihtojärjestelmä perustuu FIN-lava-järjestelmään, jonka toimintaa koordinoi Suomen Logistiikkayhdistyksen kuormalavavaliokunta. Kansainvälisen rautatieunionin (UIC) yhteydessä toimiva Eurooppalainen kuormalavapooli koordinoi ja valvoo rautateillä kuormalavojen kansainvälistä vaihtoa. Pooli käyttää EUR-lavaa.

Kertakäyttökuormalava

Mikäli lavaa ei kannata palauttaa esimerkiksi ulkomailta kalliiden kustannusten takia tai tietyntyyppistä lavaa tarvitaan vain harvoin, saattaa olla edullisinta käyttää kertakäyttökuormalavaa. Suurin osa viennissä ja tuonnissa käytettävistä lavoista onkin kertalavoja. Yrityskohtaisia kuormalavoja valmistetaan sekä standardimitoin että tarpeiden mukaisin mitoin ja materiaalein. Niiden materiaali ja laatu ovat vaihtokuormalavoja paremmat. Lavataakan koossapysymisen helpottamiseksi, tavaran suojaamiseksi ja pinoamisen helpottamiseksi käytetään apuna häkkikehyksiä, lavakauluksia ja kiristekelmuja.

Sitova lava

Sitova lava, jossa laatikot kuormataan ristikkäin, pysyy siirrettäessä melko hyvin koossa. Paras pinoamiskestävyys saadaan yleensä latomalla laatikot suoraan toistensa päälle.

Rullakko

Rullakko on pyörillä ja tavallisesti vain kahdelle sivulle asetetuilla häkkilaidoilla varustettu kuormalava. Koska rullakkoja ei kuormata päällekkäin, kuljetuskaluston kapasiteetti pyritään hyödyntämään tehokkaammin käyttämällä normaalia kuormalavaa korkeampia yksiköitä. Kaupan yleisrullakon mitat (pituus x leveys x korkeus) ovat 800 mm x 680 mm x 1750 mm. Suurin massa on käytännössä 100-300 kg. Meijeriteollisuudessa käytetään pienempää rullakkoa, jonka pohjamitat ovat 400 mm x 600 mm.

Rullakolla oleva kuorma tuetaan sivusuuntaan yleensä koukuin tai lenkein häkkisivuihin kiinnitettävin kumivöin. Rullakkoihin on mahdollista liittää myös välitasoja aran tavaran kokoonpuristumisen estämiseksi.

Rullakko on käytössä erityisesti kaupan jakelukuljetuksissa sekä raaka-aineiden ja tavaroiden välivarastoinnissa. Niitä käytetään usein myös myymäläkalusteina valintamyymälöissä. Pienen kokonsa ja pyöriensä ansiosta rullakkoa voidaan käsitellä ihmisvoimin oviaukoissa ja muualla, missä koneellinen käsittely ei tilanpuutteen vuoksi ole mahdollista. Kestävän pohjarakenteen ansiosta rullakkoja voidaan nostaa myös trukilla ja haarukkavaunulla.

Pienoiskontit

Pienoiskontit ovat kuormalavan pohjamitoilla ja haarukkataskuilla varustettuja säiliöitä nesteiden, kaasujen ja jauheiden kuljetukseen ja varastointiin. Niiden tilavuus on yleensä 500-2000 litraa. Tavallisimmat rakennemateriaalit ovat alumiini, erikoisteräs ja muovi.

Suuryksiköt, kuten kontit, vaihtokuormatilat ja puoliperävaunut esitetään Suomen Kuljetusoppaan kalustoa koskevassa osassa.