Varastonohjaus
Varastonohjaus ja varastointi sekoitetaan usein suomenkielessä toisiinsa, vaikka niiden sisältö poikkeaa olennaisesti toisistaan. Varastoinnista (eng. warehousing) puhuttaessa tarkoitetaan fyysisiä varastotiloja, niiden suunnittelua ja varastossa tapahtuvia toimintoja. Varastonohjauksella (eng. inventory management) tarkoitetaan varastoihin sitoutuvan pääoman hallintaa ja materiaalivirtojen ohjausta. Eli varastointiin liittyvillä päätöksillä luodaan puitteet yrityksen varastotoiminnalle (esim. varastojen koko, lukumäärä, tehtävä, tekniikka) ja varastonohjauksella hallitaan yrityksen materiaalivirtoja siten, että haluttu palvelutaso ylläpidetään mahdollisimman pienin operatiivisin kustannuksin.
Miksi yritykset varastoivat
Miksi yritykset varastoivat raaka-aineitaan, lopputuotteitaan ja muuta materiaalia?
Volyymietujen saavuttaminen
Materiaalivarastot ovat usein välttämättömiä, jotta yritykset saavuttavat etuja ostoissa, kuljetuksissa ja valmistuksessa. Suuremmat ostoerät mahdollistavat ostomäärään perustuvat alennukset ja samalla tuoteyksikkökohtaiset kuljetuskustannukset laskevat. Mikäli valmiiden tuotteiden varastoa voidaan kasvattaa tehtaalla, tuotannossa voidaan valmistaa pidempiä sarjoja, minkä johdosta yksikkökohtaiset valmistuskustannukset laskevat.
Kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen
Kysynnän ja tarjonnan kausivaihtelut voivat tehdä materiaalivarastojen ylläpidon välttämättömäksi. Mikäli tuotteen kysyntä ajoittuu muutamiin huippuihin, tuotannon kapasiteetti ja normaalit henkilöstöresurssit saattavat olla liian vähäiset yrityksen valmistaessa tuotteita kysynnän mukaan. Kokonaiskustannukset voivat olla pienempiä, jos yritys valmistaa tasaisesti läpi vuoden ja nostaa näin varastotasojaan alhaisen kysynnän aikana. Toisaalta tuotteen kysyntä voi olla vakaata, mutta raaka-aineet ovat saatavissa ainoastaan tiettyinä ajankohtina vuodessa.
Erikoistuminen
Varaston ansiosta yrityksen tuotantolaitokset voivat erikoistua valmistamiinsa tuotteisiin. Valmiit tuotteet voidaan kuljettaa tehtailta suuriin, yhdisteleviin terminaaleihin, joissa niistä muodostetaan asiakastilausten mukaisia toimituseriä sekä jatkokuljetuseriä aluevarastoihin. Pitkien valmistuserien ja suurten kuljetuserien tuomat säästöt ovat usein suuremmat kuin lisääntyneestä tavaran käsittelystä syntyneet kustannukset.
Suojautuminen epävarmuutta vastaan
Varastoa voidaan käyttää epävarmuudelta suojautumiseen. Ylimääräisten raaka-ainevarastojen ylläpito voi olla perusteltua, jos yritys olettaa kyseessä olevan raaka-aineen hinnan nousevan lähitulevaisuudessa tai sen saannissa voi olla ongelmia. Keskeneräisen tuotteen varastoja käytetään usein tasapainottamaan materiaalivirtaa (kaikki tuotantovaiheet eivät tapahdu samalla nopeudella) ja ylläpitämään valmistusprosessia laiterikkojen varalta. Lopputuotevarastoja voidaan käyttää asiakaspalvelutason parantamiseen, sillä niiden kasvattaminen estää varastoitavien tuotteiden loppumista ennakoitua suuremmassa kysynnän tai tuotantohäiriöiden tapauksissa.
Varasto toimii puskurina
Varastoja käytetään puskureina koko jakelunkanavan läpi seuraavia rajapintoja varten: toimittaja-hankinta, hankinta-tuotanto, tuotanto-markkinointi, markkinointi-jakelu, jakelu-välittäjä ja välittäjä-kuluttaja. Koska logistisen kanavan jäsenet sijaitsevat erillään toisistaan, varastojen pitäminen on yleensä välttämätöntä, jotta aika- ja paikkaetujen saavuttaminen voisi olla mahdollista.
Oikean suuruinen varastotaso
Kaikista eduista huolimatta varastoihin tuotteiden ja muun materiaalin muodossa sitoutunut pääoma muodostaa yritykselle huomattavan kustannusrasitteen. Varastotasojen pudottaminen onkin ollut viime vuosina yksi tärkeimpiä ratkaisuja yrityksen logistiikkaa kehitettäessä. Mitä korkeampi on markkinoilla vallitseva korkotaso, sitä suurempi on pyrkimys logistiikan tehostamiseen sitoutunutta pääomaa karsimalla. Oikean varastotason määritys on aina yrityskohtainen ratkaisu, joka perustuu syntyvien kustannusten ja halutun asiakaspalvelutason väliseen kompromissiin.
