Elintarvikkeiden vaatimukset pakkauksille
Elintarvikkeet, joiden pakkaamisen käytetään maailmassa lähes 50 % kaikista pakkausmateriaaleista, ovat tuotteen suojaamisen kannalta monimutkainen ja ongelmallinen tuoteryhmä. Elintarvikkeen koostumus ja rakenne, minkä muodostavat pääosin hiilihydraatit, rasvat, proteiinit ja vesi, saattavat edistää sen pilaantumista ja vaativat siten toimenpiteitä sen säilyvyyden parantamiseksi. Seuraavassa luettelossa mainitaan tärkeimmät elintarvikkeissa muutoksia aiheuttavat tekijät ja esitetään pakkausteknillisiä vaihtoehtoja niistä aiheutuvien ongelmien poistamiseksi tai vähentämiseksi.
Mikrobit
Mikrobit, kuten bakteerit, homeet ja hiivat aiheuttavat merkittävimmät muutokset elintarvikkeissa yli 0 asteen lämpötiloissa. Näistä aiheutuvien ongelmien ehkäisemisessä yhdistetään tuotteen prosessointi ja pakkaaminen. Eri tavoilla tapahtuva tuotteen sterilointi tai pastörointi ja pakkaaminen, aseptinen prosessointi ja pakkaaminen tai pakkaamisen yhteydessä tapahtuva hapenpoisto pakkauksen ilmatilasta pyritään liittämään yhtenäisenä jatkeena tuotteen valmistuslinjaan.
Biokemialliset reaktiot
Biokemiallisia reaktioita tapahtuu elävissä soluissa eli tuoreessa lihassa, kalassa, kasviksissa, viljassa ja hedelmissä, vaikuttaen elintarvikkeen laatuun yleensä haitallisesti. Kypsymis- ja pilaantumisnopeutta pystytään säätämään pakkauksen avulla muuntamalla pakkauksen sisäistä ilmastoa. Tuoreiden hedelmien, kasviksien ja kananmunien pakkaukset on kuitenkin suunniteltava niin, että tuulettuminen on riittävää.
Fysikaaliset tekijät
Fysikaalisena tekijänä voidaan mainita tuoretuotteen solukon rikkoutuminen, joka voi johtaa biokemiallisiin reaktioihin. Tämän takia tuoreille, pehmeille hedelmille ja vihanneksille on käytettävä pakkausta, joka suojaa tuotteen ruhjoutumiselta, mutta sallii sen soluhengityksen.
Biokemialliset riskit
Biokemialliset riskit minimoidaan pakkaamalla vain puhtaita elintarvikkeita. Jos pakatunkin tuotteen saastumisvaara on suuri, on valittava pakkausmateriaali, jonka läpi tuhoeläimet eivät pääse.
Mekaaniset riskit
Mekaaniset riskit johtuvat ulkoisista tekijöistä ja kohdistuvat elintarvikkeisiin lähinnä jakelun aikana. Kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn rasitukset on kartoitettava jo pakkaussuunnittelun alkuvaiheessa ja mitoitettava kuluttaja- ja kuljetuspakkauksen sekä yksikkökuorman kestävyys niiden mukaisesti.
Non-food -tuotteiden pakkaaminen
Non-food -tuotteet ovat tuotteita, jotka eivät kuulu suoranaisesti elintarvikkeisiin. Tähän joukkoon kuuluu erittäin suuri ja monipuolinen joukko erityyppisiä tuotteita - ihovoiteista aina moottoreihin ja paperikoneisiin. Non-food -tuotteita vahingoittavia tekijöitä ovat mekaaniset rasitukset, korroosio, kosteus, homeet ja staattinen sähkö. Tuotteelle kohdistuvien riskien arvioimiseksi on tiedettävä tuotteen ominaisuuksia: koko, paino, painopisteen ja symmetriakeskipisteen sijainti, pinnan luonne ja hauraus. Kemiallisista ominaisuuksista on tunnettava ainakin veden, vesihöyryn, kaasujen ja hajujen mahdollinen vaikutus tuotteeseen. Lisäksi on tiedettävä, mihin lopulliseen käyttöön tuote on tarkoitettu ja mitä reittiä se kulkee lopulliselle käyttäjälle.
