Varaston kiertonopeus
Varaston kiertonopeus on yksi tärkeimmistä varaston ohjauksessa käytettävistä tunnusluvuista. Sen avulla seurataan varastoon ja sen eri nimikkeisiin ja nimikeryhmiin sitoutunutta pääomaa. Kiertonopeuden laskemiseksi on olemassa erilaisia tapoja. Tavallisesti se lasketaan tietyn ajanjakson, yleensä vuoden kulutuksen tai käytön ja varaston arvon suhteena. Tällöin lukujen tulee olla vertailukelpoisia, esim. ostohinnoin laskettuja. Mitä lyhyempi keskimääräisen varastoarvon laskennassa käytetty aikajänne on, sitä paremmin saatu tulos kuvaa todellista tilannetta.
Varaston läpimeno
Varaston kiertonopeus = keskimääräinen varastotaso
Yo. kiertonopeuden laskentatapa soveltuu ainoastaan vuositason tarkastelua varten, mikä ei ole nopeaa reagointia vaativissa olosuhteissa käytännöllinen. Kiertonopeus voidaan määrittää joko fyysisten lukumäärää, painoa tai tilavuutta ilmaisevien yksiköiden avulla tai vaihtoehtoisesti rahallisena arvona. Valittu laskentatapa ei vaikuta kiertonopeuden arvoon.
Varaston riitto on kiertonopeuden kaltainen tunnusluku. Käytännön ohjaustyöhön se soveltuu usein kiertonopeutta paremmin. Käsitteellä tarkoitetaan sitä, kuinka pitkän ajan käyttöä varten varastossa oleva tavaraerä riittää. Riitto on yksinkertaisesti kiertonopeuden käänteisluku. Jos esim. varaston kiertonopeus on 5 (yksikkönä 1/v), riitto on vastaavasti 0,2 vuotta eli 2,4 kk tai 73 päivää.
Varaston kiertonopeutta nostamalla pyritään kannattavuuden parantamiseen. Mitä suurempi on kiertonopeus, sitä vähemmän yrityksellä on varastoihin sitoutunutta pääomaa varaston läpimenon eli usein myös liiketoiminnan volyymin suhteen. Liiallinen keskittyminen varaston kiertonopeuden kasvattamiseen ilman koko logistiikkajärjestelmän huomioimista saattaa aiheuttaa kannattavuuden heikkenemistä. Yritysjohto asettaa usein tavoitteeksi varaston kiertonopeuden nostamisen vuosi vuodelta. Jos yritys ei ole tehokas ja sillä on liikaa varastoja, kiertonopeuden kasvattaminen johtaa parempaan kannattavuuteen.
Yo. taukukko
Yo. taulukko kuvaa varaston kiertonopeuden ja varastoista aiheutuvien kustannusten suhdetta. Siinä oletetaan, että tuotteen tai liiketoimintayksikön myyntiä vastaavat kustannukset ovat 750 000 mk. Jos varastoinnista aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 40 % varaston arvosta, ne olisivat tässä tapauksessa 300 000 mk vuosittain. Nostamalla varaston kiertonopeuden yhdestä kahteen varastoista aiheutuvat kustannukset laskisivat 150 000 mk:lla (300 000 mk -> 150 000 mk) eli säästö olisi 50 %. Jos kiertonopeus kasvatetaan kuudesta kahteentoista, säästöt olisivat myös 50 %, mutta markoissa enää 25 000 mk (50 000mk -> 25 000 mk). Esimerkki osoittaa, että kiertonopeuden kehittämisellä on suurin vaikutus silloin, kun kiertonopeus on melko alhainen. Jos kiertonopeus on suuri, on kiinnitettävä huomiota siihen, että kuljetuskustannukset, hankintakustannukset, tuotteiden käsittelykustannukset ja informaatiokustannukset eivät nouse suuremmaksi kuin varastojen vähenemisestä aiheutuvat säästöt. Eli varaston kiertonopeudelle asetettavia vaatimuksia luotaessa on siis välttämätöntä selvittää, kuinka paljon jokainen vaihtoehtoinen strategia kasvattaa muita logistiikkakustannuksia verrattuna varastojen aiheuttamien kustannusten vähenemiseen.
