Varastonhallinnan kehittäminen
Huono varastonhallinta aiheuttaa ongelmia
Varaston ongelma-alueiden määrittäminen on ensimmäinen askel niiden ratkaisujen löytämisessä, joiden avulla varastonhallintaa pyritään kehittämään. Huono varastonhallinta voi aiheuttaa mm. seuraavia ongelmia:
- jälkitoimitusten lukumäärä kasvaa
- varastointikustannukset kasvaa
- asiakastyytyväisyys laskee
- peruutettujen tilausten määrä kasvaa
- varastotilasta on pulaa
- varaston kiertonopeus vaihtelee voimakkaasti
- vanhaksi jääneiden tuotteiden määrä kasvaa
Varastotason laskeminen ja tehostaminen
Useissa tapauksissa varastotasoja voidaan laskea ja toimintoja tehostaa seuraavilla toimenpiteillä:
- moniportainen varastonsuunnittelu (ABC-analyysi)
- läpimenoaika-analyysit
- toimitusaika-analyysit
- luopuminen matalan kiertonopeuden ja nopeasti vanhenevista tuotteista
- pakkauskoon analysointi
- varasto täyttöasteen säännöllinen mittaaminen ja seuranta
- asiakastarpeiden kartoitus
- myyntisuunnitelmien tekeminen
ABC-analyysi
ABC-analyysi on käytetyin varastoinnin kehittämisen menetelmä kaikkialla maailmassa. Se perustuu 80/20-sääntöön, jolloin 20% yrityksen asiakkaista tai tuotteista synnyttävät 80 % myynnistä. ABC-analyysin ensimmäinen askel on lajitella tuotteet myynnin tai käytön mukaan tai vaihtoehtoisesti sen mukaan, kuinka kyseinen tuote vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Seuraavassa vaiheessa tarkastellaan eroja suuri- ja pienivolyymisten tuotteiden välillä, jonka avulla saadaan tietoa siitä, millä tavalla eri tuoteryhmiä tulisi käsitellä varastoinnissa.
Suuri- ja pienivolyymisten tuotteiden varastointi
Kokonaisvarastotaso kasvaa varastojen lukumäärän myötä. Varastoimalla pienivolyymistä tuotetta lukuisissa eri varastoissa tuotteen kokonaistarve jaetaan varastojen lukumäärällä. Jokaisessa varastossa tulee olla riittävä varmuusvarasto. Jos ainoastaan yhtä keskeisellä paikalla olevaa varasta käytettäisiin saman tuotteen varastoimiseen, varmuustaso olisi selvästi pienempi kuin erillisten varastojen varmuustasojen summa. Varmuusvarastoa käytetään kysynnän vaihtelujen tasapainottamiseen ja kysyntä vaihtelee enemmän, jos valtakunnallinen kysyntä on jaettu pienemmille osa-alueille. Kokonaisvarastotaso nousee varastojen lukumäärän myötä, koska kysynnän vaihteleminen on pystyttävä tasoittamaan kaikilla jakelualueilla. Siten myynnin kasvu yhdellä markkina-alueella ei korvaa toisella markkina-alueella tapahtuvaa myynnin laskua.
Jos yritys keskittää hitaasti liikkuvat tuotteet yhteen keskusvarastoon, kuljetuskustannukset todennäköisesti nousevat. Näitä kustannuksia voidaan korvata alhaisemmilla varastoista aiheutuvilla kustannuksilla ja vähäisemmillä varaston loppumisilla. Asiakaspalvelua voidaan parantaa pienivolyymisten tuotteiden keskittämisellä, sillä varaston loppumisen todennäköisyys laskee. ABC-analyysiä käytetään päätettäessä sitä, mitä tuotteita tulisi siirtää keskusvarastoon ja mikä on tuotteiden sijainti varastossa.
Esimerkki ABC-analyysistä
Seuraavassa on yksinkertainen esimerkki ABC-analyysin käytöstä:
Myyntivolyymin tuotekohtainen analyysi osoitti, että A-tuotteet edustivat 5% yrityksen tuotteista ja 70% myynnistä. B-tuotteiden vastaavat luvut olivat 10% ja 20% ja C-tuotteilla 65% ja 10%. Jäljelle jääneitä tuotteita (20%) ei oltu myyty lainkaan viimeisen vuoden aikana. Tällainen tilastollinen jakauma löydetään hyvin usein monien yritysten varastoista.
A-tuotteita pitäisi seurata päivittäin. B-tuotteille riittää viikoittainen seuranta ja C-tuotteille pitäisi suunnata pienin huomio. Jokaisella ryhmälle tulisi luoda oma asiakaspalvelutaso. A-tuotteille sopisi 98 % palvelutaso, jolloin 98% tilauksista pystytään toimittamaan suoraan varastosta. B-tuotteiden palvelutaso voisi olla 90% ja tuotteiden 85%. Tällaista toimintatapaa käyttämällä varaston kokonaispalvelutasoksi muodostuisi 95,1%. Keskittämällä päähuomio A-tuotteisiin yrityksen johto pystyy seuraamaan tarkemmin niitä tuotteita, jotka aiheuttavat suurimman osan myynnistä ja kannattavuudesta.
Varmuusvaraston taso on alhaisempi, koska pienvolyymisia tuotteita varastoidaan harvemmissa paikoissa. Jos yrityksellä on esim. 20 jakelukeskusta, A-tuotteita varastoitaisiin kaikissa, B-tuotteita viidessä alueellisessa varastossa ja C-tuotteet toimitettaisiin suoraan tuotantolaitoksesta. Vaikka A- ja B-tuotteiden kuljetuskustannukset nousevat, varastotason laskeminen tekee tällaisen varastointistrategian kannattavaksi.
