Rautatiekuljetukset
Rautateille on tunnusomaista sidonnaisuus raiteeseen: kalusto ohjautuu pitkin kiskoja laipallisten pyörien avulla. Radan ja raiteen lujuus on suuri ja kiskon ja kiskopyörän välillä on pieni vierintävastus. Näiden tekijöiden ansiosta rautateillä voidaan kuljettaa raskaita kuormia suurin nopeuksin ja vetovoiman tarve suhteessa kuljetettavan tavaran massaan on pieni.
Tuontiluvat ja käyttöoikeus
Rataverkon käyttöön tarvitaan sekä toimilupa että erikseen saatu käyttöoikeus. Käyttöoikeuden voi saada rautatieyritys, jolle on myönnetty toimilupa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Suomessa oikeus käyttää ratoja kotimaan liikenteessä voidaan myöntää tällä hetkellä vain Valtionrautateiden toimintaa jatkamaan perustetulle osakeyhtiölle eli käytännössä VR Osakeyhtiölle. Valtioneuvoston VR:n yhtiöittämisen yhteydessä tekemän periaatepäätöksen mukaan rataverkon avaamisen aikataulu ei ole vielä selvillä.
Euroopan talousalueella harjoitettavaan kansainväliseen liikenteeseen voidaan myöntää käyttöoikeus myös rautatieyritysten kansainväliselle ryhmittymälle tai kansainvälisiä yhdistettyjä kuljetuksia hoitavalle rautatieyritykselle. Euroopan unionin tavoitteena on lisätä kilpailua rataverkolla: vireillä on jo pitkään ollut esitys sekä kansainvälisen että maiden sisäisen tavaraliikenteen avaamista kilpailulle. Kokemuksia kilpailun vaikutuksista Euroopassa on vasta vähän.
Tuonti- ja vientiliikenne
VR:n tuonti- ja vientiliikennettä helpottaa huomattavasti Suomen ja Venäjän sama raideleveys. Kansainvälisen liikenteen osuus VR:n tavaraliikenteestä on noin 40 %. Suurin osa tästä on idästä tulevaa raakapuukuljetusta. Yhteensä idän liikenteessä Suomen ja Venäjän välillä vuonna 2000 kulki 10 milj.t kemian-, metalli- ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita. Transito- eli kauttakulkuliikenne vaihtelee huomattavasti vuosittain. Vuonna 2000 transitona kuljetettu tavaramäärä oli yhteensä 3,0 milj.t. Pääasiassa kuljetettiin nesteitä, kaasuja ja lannoitteita IVY-alueelta Länsi-Eurooppaan. Lännestä Suomen kautta IVY-maihin kuljetettiin mm. isoja koneita, laitteita ja talomoduuleita. Helsingin, Kotkan ja Haminan satamista on suoria konttikuljetuksia Pietariin ja Moskovaan.
Kuljetusyhteydet toimivat Kaukoitään asti: kuljetus Kiinaan, Mongoliaan ja Nahodkan satamaan kestää kaksi viikkoa. Esimerkiksi kontit kuljetetaan jopa 100 TEU:n kokojunin Nahodkaan, josta on laivayhteydet mm. Japaniin, Koreaan ja Hongkongiin. Buslovskajan ja Nahodkan välimatka on lähes 10 000 km. Rajanylityspaikat idän liikenteessä ovat Vainikkala/Buslovskaja, Niirala/Värtsilä, Vartius/Kivijärvi ja Imatrankoski(Svetogorsk. Liikenteessä käytetään pääasiassa IVY-maiden rautatievaunuja.
Junalautat liikennöivät Turun ja Travemunden välillä kuudesti viikossa ja Turun ja Tukholman välillä päivittäin. Vuonna 2000 junalauttayhteyksien kautta kuljetettiin 1,2 milj.t tavaraa. Yhdistetyille kuljetuksille on lisäksi päivittäiset yhteydet Manner-Eurooppaan Helsingin sataman kautta.
Junalauttaliikennettä Turun ja Travemunden välillä harjoittaa Finnlines Oyj:n tytäryhtiö Finncarriers Oy Ab. Ovelta-ovelle -kuljetuspalveluita, johon junalauttakuljetukset liittyvät, markkinoidaan Railship-nimellä. Toukokuun 1998 loppuun asti Suomen pään junalauttasatama oli Hangossa. Vuosittain on kuljetettu 15000- 20000 vaunukuormaa ja 600 000 t tavaraa. Kuljetuksiin käytetään pääasiassa Railship-vaunuja, joita on noin 900; telinvaihto tapahtuu Turussa. Liikenteessä on kolme junalauttaa, joihin mahtuu enimmillään 75-88 rautatievaunua. Yleensä lautoilla kulkee myös tieliikenteen ajoneuvoja.
Turun ja Tukholman välinen junalauttaliikenne on osa Silja Linen Cargo-toimialaa. Kuljetuksia markkinoidaan SeaRail-nimellä ja liikenteen hoitaa Sea Wind-junalautalla Siljan tytäryhtiö Seawind Line. Telinvaihto tehdään Turussa. Alukseen mahtuu 20-25 rautatievaunua; kuormaus ja purkaminen kestävät 1,5 h ja merimatka 10,5 h. Liikenteessä on noin 250 telinvaihtokelpoista vaunua. Lisäksi on käytettävissä rautatievaunujen vuokrausyhtiön Nordwaggon Ab:n telinvaihtokelpoisia vaunuja.
Tornion ja Haaparannan kautta kuljettiin 0,4 milj.t tavaraa 2000. Yhteys vaatii telinvaihdon, akselivälin muuttamisen ja siirtokuormauksen. Kuljetukset suuntautuvat yleensä Skandinaviaan tai Manner-Eurooppaan; esimerkiksi matka Haaparannasta Hampuriin kestää 36 tuntia ja kokojunayhteys Italiaan 6 vrk. Reitti palvelee Pohjois-Suomen vientikuljetusten lisäksi transitoliikennettä Ruotsista ja Norjasta Venäjälle.
