Lentokuljetukset
Lentokuljetus on kilpailukykyisin kuljetusmuoto, kun etäisyydet ovat suuret ja käytettävissä on vähän aikaa. Lentoliikenteen painopiste on edelleen matkustajien kuljettamisessa: matkustajaliikenteestä saatavat tulot ovat 8-kertaiset rahtituloihin verrattuna. Rahtiliikenteen osuus kasvaa kuitenkin jatkuvasti eikä se enää ole pelkkä hätäratkaisu pikaisesti perille toimitettaville lähetyksille. Lentorahtina kuljetetaan selvästi arvokkaampaa tavaraa kuin muilla kuljetusmuodoilla.
Lentorahti
Lentorahtina voidaan kuljettaa lähes mitä tahansa, mikä mahtuu lentokoneen kuormatilaan ja mitä ei ole turvallisuussyistä kielletty. Erityisesti se soveltuu tuotteille, jotka ovat
- kokoonsa tai massaansa nähden arvokkaita
- säilyvyysajaltaan rajattuja, kausituotteita tai muuten nopeasti ajankohtaisuutensa menettäviä, kuten elintarvikkeet ja sanoma- ja aikakauslehdet
- kiireellisesti perille toimitettavia, esimerkiksi tuotannossa tärkeä varaosa
- pitkälle jalostettuja
- helposti vahingoittuvia.
Osa rahdista kuljetetaan matkustajakoneiden ruumissa ja osa pelkästään rahdin kuljetukseen varustetuilla koneilla. Lentokoneiden rahtikapasiteetti vaihtelee huomattavasti rungon leveydestä ja matkustajakapasiteetista riippuen. Rahtitilan koko ja muoto rajoittavat kuljetettavan tavaran massaa. Kunkin konetyypin rahtitilassa voidaan kuljettaa vain ennalta määritelty massa neliömetriä ja juoksumetriä kohden. Lisäksi rahtitilan oven sijainti yleensä koneen kyljessä rajoittaa tavaroiden kokoa.
Ilmailun luvat ja lait
Ilmatila ei ole vapaa samalla tavalla kuin aava meri, vaan valtion ilmatilan käyttämiseen tarvitaan sen lupa. Valtiot ovat perinteisesti sopineet keskenään liikennöimisoikeuksista, mutta esimerkiksi Euroopan unionissa alueen sisäinen liikenne on vapaa jäsenmaiden yritysten kilpailulle.
Ilmailun kehittymistä ohjaavat kansainvälisesti sovitut periaatteet. Keskeisin yhteistyö tapahtuu Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) puitteissa. Suomessa ilmakuljetuksia sääntelevät ilmakuljetussopimuslaki (45/1977) ja ilmakuljetuslaki (387/1986).
Suomen ilmailulaitos
Ilmailulaitos on liikenneministeriön alainen liikelaitos, joka ylläpitää ja kehittää Suomen lentoasemaverkkoa ja lennonvarmistusjärjestelmää ja päättää Suomen lentoliikennepolitiikasta yhdessä liikenneministeriön ja ulkoasiainhallinnon kanssa. Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto toimii Suomen ilmailuviranomaisena. Ilmailulaitoksen asiakkaita ovat lentoliikenne ja lentomatkustajat.
Lentopaikat
Lentopaikka (aerodrome) on yleisnimitys sellaiselle maa- tai vesialueelle rakennuksineen, laitteineen ja varusteineen, joka on kokonaan tai osittain tarkoitettu ilma-alusten saapumista, lähtemistä ja maassa tai vedessä liikkumista varten. Suomessa lentopaikat jaetaan siviililentoasemiin, yhdistettyihin siviili- ja sotilaslentoasemiin ja lentokenttiin ilman laitteita. Maailmassa on noin 40000 siviilikäytössä olevaa lentopaikkaa, joista noin tuhatta käytetään kansainvälisessä liikenteessä.
Lentoasema on ilma- ja maaliikenteen solmukohta, joka tarjoaa liikennepalveluja ja niihin liittyviä oheispalveluja. Ilma- ja maaliikenne ovat ominaisuuksiltaan niin erilaisia, että ne erotetaan toisistaan sekä suunnittelussa että liikennöinnissä. Kulku niiden välillä tapahtuu terminaalien kautta.
Lentokuljetusmarkkinat
Lentoliikenne on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista maailmassa, ja se toimii jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Kasvua on tukenut etenkin tuottavuuden pitkäaikainen kasvu työvoiman, polttoaineen ja lentokoneiden käytön tehostumisen myötä. Lentoliikennemarkkinat ovat kehittyneet maailmanlaajuisiksi. Lentoyhtiöt ovat vastanneet laajenevien markkinoiden haasteeseen solmimalla keskenään liittoja ja yhteistyösopimuksia.
Vuonna 2000 lentorahtina kuljetettiin maailmassa lähes 29 milj.t tavaraa. Kansainvälisessä liikenteessä kasvu oli edellisestä vuodesta 6 % ja kotimaanliikenteessä 3 %. Rahdin kuljetussuorite oli 108 mrd.tkm ja postin 6,4 mrd.tkm. Keskimääräinen kuormitusaste oli 64 %.
Maailmassa on 1200 reittiliikennettä harjoittavaa yhtiötä ja kansainvälisellä ilmakuljetusjärjestöllä (IATA) on yli 200 jäsenyhtiötä. Matkustajaliikenneyhtiöt keskittyvät matkustajien kuljettamiseen, mutta kuljettavat kapasiteetin rajoissa myös rahtia matkustamon alla olevassa kuormatilassa. Lentorahtiyhtiöt kuljettavat pelkästään rahtia tarkoitukseen varustetuilla koneilla. Monilla lentoyhtiöillä on sekä matkustaja- että rahtikoneita. Pikarahti- ja kuriiriyhtiöt kuljettavat pieniä lähetyksiä ennalta ilmoitetun aikataulun ja palvelutason mukaan.
Lentorahdin huolinta
Lentorahtiin liittyy olennaisesti huolinta. Lentorahtiketjun rakentaa yleensä huolintaliike, jolta asiakas ostaa kuljetuksen. Huolintaliikkeet vastaavat arviolta 95 % tuonti- ja vientikuljetuksiin liittyvistä asiapapereista ja avustavista pintakuljetuksista.
Lentoyhtiöiden kansainvälinen kuljetustoiminta perustuu IATA:n yhdenmukaisiin käsittely- ja vastuumääräyksiin. Voidakseen tehdä kansainvälisiä lentokuljetussopimuksia huolintaliikkeen on oltava IATA:n valtuuttama, mikä edellyttää mm. lentorahtiliikenteen perusteellista tuntemusta.
